Voihan aivovamma!

Hui kuinka sain taas muistutuksen, miten aivovamma myös mun elämään vaikuttaa. Oon kova puhumaan ja todella sosiaalinen. Tykkään keskustella ihmisten kanssa ihan missä vaan. 

Tänään oli Lilian vasu-keskustelu (varhaiskasvatus suunnitelma) omanhoitajan kanssa, mikä kesti vaan 30min. Tykkään vastata kaikkeen kunnolla ja keskustella, joten jutut rönsyilee. Loppu puolella aloin huomata kuinka vaikiaa oli keskittyä omaan puhumiseen ja puheen sisältöön. Tuntu, että puhun mitä sattuu ja aivan ohi. Myös ilmeiden ja eleiden kontrolloiminen alkaa olemaan vaikiaa. Tai kun siis väsyn, niin alan kiinnittämään huomiota ihan kaikkeen ja pää meinaa seota. 

Näin jälkikäteen mietin kuinkahan sekava oon ollu vaikka aika varmasti musta ei oo huomannu mitään ulospäin. Monesti illalla ennen kuin nukahdan alan miettimään päivän aikana käytyjä keskusteluja ja kohtaamisia ihmisten kanssa. Mietin puhuinko ihan sekavia, tajusinko kaiken, unohtelinko, olinko ihan muissa maailmoissa. Paljon hoksaan asioita mihin en vastannu tai kommentoinu mitään. Ja paljon menee myös ohi. Mutta ihanat ystävät ja läheiset on tottunu, eikä heitä ilmeisesti haittaa <3 

Myös kipu tuplaantui keskustelun aikana. Hieman meinaa haaveet romuttua, kun 30 min skarppina olo vaikuttaa näin voimakkaasti. Miten voisin tehdä töitä 4-6h saati 8h? Ens syksyksi haaveilen oppisopimus paikasta, mutta pahalta tämä kyllä vaikuttaa. Ja vaikeintahan tässä on hyväksyä asia, ettei itestä oo ehkä koskaan työelämään.

Mutta onhan tässä aikaa kuntoutua, jos en ens syksynä oo työkykynen nii sitte myöhemmin :) Kohta alkaa lymfa jakso ja psykofyysinen fysioterapia. Ja kun imetysloppuu päästään kokeilemaan botuliinipistos hoitoa.

Kivun kanssa on jo oppinu aikalailla elämään, mutta tämä väsymys ja kuinka aivot väsyy nopiasti on ihan toinen juttu ja paljon vaikeempi. Itsensä mieltää täysin terveeksi ja samanlaiseksi kuin ennen kolaria vaikka ero on valtava. Ja kun ei ite oo pystyny hyväksymään kunnolla vielä omaa tilannetta, niin toisten kommentit ja kysymykset tuntuu vielä pahemmilta. Ja se, kun ei saa tehtyä itte kaikkee eikä touhuamaan, niinkuin oon suunnitellu.

 

Ja näköjään oon edelleen tosi väsyny, koska fiksun ja selkeän tekstin tuottaminen on todella vaikeaa. Koittakaa ymmärtää rakkaat lukijat! Lopetan tämän tähän, kun ei ajatukset siirry tähän ollenkaa ymmärrettävästi.

*****

Huomenna synttärivalmisteluja ja ideaparkin avajaiset...!

p.s. Lilian tavoitteiksi kirjattiin kuivaksi opettelu, kun tarhassa aina on kuiva vaippa :)

Loop

Time 22:12

Step 8656

Cals 2130