Väsymystä ja metsäretkeä

Järkyttävää tämä väsymys. En muista millon viimeksi ois ollu näin paha. Kun herään, en vaan saa silmiä auki. Ja kun saan ne auki, ne ei pysy auki. Se tunne on ihan kamalaa. Varsinkin, kun on vastuussa lapsista ja pakko nousta. Kyllä se sitten helpottaa jonkun ajan päästä. Ja kuten aina, nytten ei paljon nukuta. Kello kun lyö 19, niin mua ei väsytä. Puolen yön aikaan alkaa väsyttää ja kun pääsen sänkyyn, nukahan yleensä heti. Jos en heti nukaha, niin sitten siinä kestää ja kauan.

Villellä oli tännää kotikonttori päivä eli työpäivä oli 07-15. Haettiin Lilia tarhasta ja suunnattiin mettään. Ajettiin valtion maille tunnin matkan päähän makkaran paistoon ja Aapoa tutustuttaan mettään. Sielläpä oliki niiiin kylmä, että halusin lähtee heti pois. Toppatakki oiski ollu tarpeen. Lilia mielissään käveli pitkin mettäautotietä eestaas välillä juosten. Aivan tohkeissaan oli. Aapoki kävi juoksee, niinki kaukana että hävin näkyvistä. Peetu katteli sylissä tai kaukalossa. Ei oikein vielä vauvalle, joka ei istu oo nautintoa olla metällä. Villelle pitäs hankkia manduca, niin sais siinä Peetu olla. 

Makkarat jäi paistamatta, kun en jaksanu oottaa.

Päivä menny jännittäessä ystävän synnytystä, mutta ei oo vielä vauva maailmassa. Huomenna siis jatkuu jännitys. Ellei sitte yöllä ehi syntyä. Miten onkaan jännää jännittää toisen synnytystä ja missä mennään ja miltä tuntuu. On tää nykyaika kätevää ko voi laitella vaan whatsup viestejä :)

Peetulla katkes unet ja katteli vaan mua ja kohta löysi varpaat! Ei kait sitä voi nukkua, kun uuden oppiminen painaa. Saapa nähä löytyykö ne vielä huomenna.

Hyvvää yötä!

P.S. Kuvia retkestä on kamerassa, mutta kun tää kone tiltissä, en saa niitä muokattua :(

Loop

Time 23:45

Cals 2108

Step 6879