sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Imetysviikko on ohi

Ajattelin kirjottavani joka päivä pitkiä postauksia imetyksestä, mutta viikosta tulikin niin raskas, ettei oo ehtiny kunnolla istahtaa koneelle. Paljon ajatuksia päässä pitkin päivää, mutta ei ne tänne oo siirtyny. Ja nyt en enää muista mitä kaikkea oon kirjottanu ja vaikka lukisin postaukset, niin en niitä enää kohta muistais.

Haluaisin antaa muutaman neuvon imetyksestä. 

"Imettäminen on ihanaa", ei ollu mun ajatus edes vielä Peetua odottaessa eikä vaikka imetys suju hyvin Peetun ollessa 1kk. Olin päättäny, että vaikka en "tykkää" imetyksestä, niin sen teen, koska on parasta vauvalle. Ja niin siinä kävi, että nyt tuo on mun ajatus. 

Eli vaikka se imetys tuntus kaikkea muuta kuin omalta jutulta, kannattaa kokeilla ja yrittää. On todella lyhyt aika elämästä, mutta niin tärkeetä vauvalle. Ja mitä pitempään sen parempi, mutta vähäinenkin on enemmän kuin mitään. 

Mitä enemmän imetyksestä lukee ja juttelee, saa ne möröt pienemmiksi. Ei kannata antaa niille periksi helpolla. Olin ite myös ajatellu, etten koskaan tuu hehkuttamaan imetystä vaan teen sen lapsen tähden ja se on vaan vuosi. "Saarnaan" imetyksen puolesta vielä enemmän ehkä siksi, koska tiedän kokemuksesta, että vaikka kerran on epäonnistunu, voit vielä onnistua. Ja vaikka ajatus imetyksestä kauhistuttaa, se voi muuttua!

Imetykseen rakastuu! Se on niin helppoa ja parasta ravintoa vauvalle, että sen eteen kannattaa tehdä töitä. Harmittaa kamalasti, ettei Lilian kans imetys onnistunu. Tuntuu, että Lilia jääny todella paljosta paitsi ja se on mun vika. Todella hienosti on kasvanu korvikkeella ja kehittyy mallikkaasti yms. Mutta silti ällöttää lause "kyllä korvikkeellaki kasvaa"!

Jos läheiset hokee, että "älä stressaa imetyksestä, kyllä korvikkeellaki kasvaa, nii oot sinäki kasvanu" yms ja ite haluaisit tehä sen eteen töitä, niin ota yhteyttä imetystukeen tai liity imetystuki ry -facebook ryhmään. Myös muhun voit ottaa yhteyttä, voin tsempata pään puhki! <3



Imetys Suomessa


Suomessa imetyksen tukeminen on todella huonoa neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yleisesti. Neuvoloissa ei noudateta WHO:n suosituksia 6kk täysimetys, 1v osittain ja siitä eteenpäin mielellään 2v, jos vaan perheelle sopii. Välillä joutuu perustelemaan miksi imettää, siis miksi imettää?! Julki-imetys kuohuttaa. Kysellään, miksei voi antaa pullosta kodin ulkopuolella. No miksi pitäs antaa pullosta, kun voi helpommin vaan imettää. Ja kaikille, kun ei se pullo vaan kelpaa.

Lilian imetys olisi onnistunu, jos oisin saanu apua. Esikoisen kanssa en osannu aatella, että pitäs ettiä apua netistä vaan luotin neuvolaan. Neuvolassa vaan hyväksyttiin että lisämaidolla mennään ja imetys on vaikeeta. Ei kysytty haluaisinko apua, oonko halukas tekemään töitä imetyksen eteen. 2kk neuvolalääkärissä mulle vaan todettiin, että "korvikkeellakin kasvaa hyvin, ei kannata imettää, jos ei onnistu" tai jotakin sinne päin. Tottakait se tuntu sillon mukavalta, kun ei syyllistetty kun en osannu imettää. Mutta tuo vaan vahvisti, että miksi mää sitä sitte ees teen. Nyt kun miettii, niin tuntuu ettei koskaan imetyksestä puhuttu parhaana tapana eikä siihen kannustettu, muualla kuin hammaslääkärissä.

Imetysviikko

Kiitän ihanista kommenteista ja imetyskokemuksien jakamisesta. Kamalaa, kun kuulee paljon miten on imetys epäonnistunut ja samalla tietää, että sen olisi saanut onnistumaan. Imetys näkyvyyttä tarvitaan Suomeen ja paljon paljon tietoa lisää ihmisille varsinkin terveydenhoitajille, kätilöille ja lääkäreille.

Suuret kiitokset Imetystuki ry:n Tukiäideille, ilman heitä Peetu ei olis täysimetyksellä enkä rakastais imetystä! <3

Tältä erää tämä uusi imetysfanaatikko hiljenee, edes vähän. Toivottavasti moni sai apua mun kirjotuksista <3

P.S. Ihan kamalan töks kirjoitus, mutta on edes jtn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti