keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Lilian ilman ännää ja Eetu peellä

Lasten nimet. Oli niin ihana niitä miettiä ja kuinka vaikeeta se olikaan. Lilia nimi mulla oli ollu mielessä usiamman vuoden, mutta heti se ei menny Villelle läpi. Ehottelin muitakin, mutta kaikista Ville väänsi jotakin. Mahassa ollessa puhuttiin Lillasta, ei tiietty onko tyttö vai poika vasta kuin rv 30. Sitten Ville hyväksy Lilia nimen lopulta. Haluttiin nimi joka on helppoa sanoa, kirjotetaan samallalailla kuin sanotaan eikä sitä tarvi vääntää rautalangasta. No ei me ihan onnistuttu.

"Mikä teijän tytön nimi on?" "Lilia" "Ai Lilja, mun mummuki on Lilja." "Eiku LILIA" "Vilja?" Sitten mietin jo että antaa olla. Kortteja tullee Lilialle, Liljalle ja Lilianille. Uusia ihmisiä tavatessa oikee tympäsee, että kohta ne kyssyy nimmee ja kuitenkaa en ossaa artikuloida tarpeeksi selvästi. En ymmärrä miten se on niin vaikia nimi.





Ajateltiin sitten Peetulle antaa vähä helpompi nimi. Peetun maha nimi oli Veikko ja sitäki kovasti mietittiin, mutta jotenkin se meidän sukunimen kans ois ollu jo vähä liikaa. Peetulle oli myös muita nimiä, mutta kun Peetu löydettii, niin se oli siinä. Mutta eipä se ollukkaan helppo kaikille ja mennee serkukset Peetu ja Eepi sekasin vähä kaikilla.

Voihan nimet! Taidan alkaa sanomaan "Lilian ilman ännää ja Eetu peellä", ehkä sillon menis oikein. Mutta kauniit ja ihanat ja ihan lasten näköset nimet ollaan annettu, enkä niitä vaihtais. Toivottavasti vaan lapset ei joudu kärsiin nimien vuoksi. Vaihtavat sitten vaikka toiset nimet käyttöön.


Nimistä on ihana keskustella, mutta se on myös todella arka aihe. Itellä aika vahvat mielipiteet, mistä nimistä tykkään ja mitä en voi sietää. Kaikki ei voi tykätä onneks kaikista nimistä, kamalaa kun olis vaan samoja nimiä. Ja ite hyväksyn vaikka kaveri sanos päin naamaa, että kauhiat nimet, koska meijänhän lasten nimet ne on. Mutta en kuitenkaan halua ite mennä haukkumaan toisen mielestä kauniita nimiä.

Postilla töissä ollessa törmäsin välillä aivan ihaniin ja kauniisiin nimiin, mutta myös hätkähdyttäviin nimiin. Mutta eipä siellä voinu työkaverille mennä sanomaan, että "huh huh mikä nimi!" Jälkeenpäin harmittaa, kun en muista kumpiakaan nimiä.


Kertokaahan kauneimmat ja hirveimmät nimet, omasta mielestänne. Miten teidän lasten nimien valinta on menny ja ootteko "onnistu" vai onko käyny niinkuin meillä?

1 kommentti:

  1. Nimet on kyllä jännä aihe ja ne vihastuttaa ja ihastuttaa aina. Tuo on jännä, ettei noita teidän nimiä osata, mutta eipä tosiaankaan munkaan mene perille vaikka huomattavasti "helpompi" on. Tännään viimeksi luin rauhantervehdyksestä nimiä ja osan kohdalla tuli semmosia huhhei, mutta kaikkihan tykkää ereistä :). Mun lempparinimiä tytölle on Helmi ja Valpuri ja kaverin mielestä ne on kauheimmat maailmassa :D.

    VastaaPoista