Peetu viiskuukautta

Tännää on jo 5kuukautta Peetun syntymästä. Ihan älytöntä kuinka nopiaa aika kulluu. Vaikka oon tosi väsyny ja välillä on raskasta, niin viikot vaan hujahtaa ohi. Yritän nauttia täysin rinnoin vauva-ajasta, mutta se lipuu vaan pois. On niin surullista miettiä, että viimeisen kerran ehkä koen kuinka vauva oppii kääntymään, kuinka vauva löytää kätensä. Mutta samalla niin ootan, että kohta Peetu konttaa Lilian perässä ja sitten juostaan kilpaa. En malta oottaa!

Peetulla taas ilta kätinä ja Lilia oli jo menossa nukkumaan, mutta alko pelleilemään Peetulle. Lilia pyörähteli ja Peetu kikatti. Lilia käänsi selän ja yhtäkkiä kurkisti Peetua, Peetu kilju! Ville tuumas, että ihana kun ne jo viihdyttää toisiaan. Joku päivä koitan saada kuvattua noita ihania hetkiä. Sydän sulaa katsellessa ja mieli kohenee, kun lapset nauraa mahan pohjasta asti sponttaanista. Tämmösistä asioista ei osaa edes unelmoida. Tämmösistä hetkistä ei tiiä, ennen kuin ne kokee. Ja vaikka tämän teille kuinka ihanasti koitan kirjoittaa, se on vaan murto-osa siitä tunteesta minkä saan teille välitettyä.

Aamulla kysyin Lilialta, että mitä tänään laitettas päälle. Vastausta en yleensä oota, kunhan ääneen mietin. "Mekko! Lintumekko!" :) Ei oltu Lintumekkoa käytetty varmaan kolmeen viikkoon, mutta muisti mekon. Taas olin ihan hämmentyneenä.

Aamulla yllätti jäinen tie. Olipas hurjaa liukastella, kun luulin että meijän traktorirenkaisella autolla ei tarvii jäästä välittää, hiukka olin väärässä. Mutta onneksi ei oo tapana hurjastella ja vauhti on hurjaa neljääkymppiä tarhalle mennessä. Tarhalta lähtiissä sitten sain varashälyttimen huutamaan. Onneksi se sammu suht nopeesti eikä Peetu ees heränny moiseen, mutta ei ollu kyllä kiva. Neuvolaan päästiin kuitenki ajoissa ja ilman suurempia vaikeuksia.

Peetu oli oikein skarppina neuvolassa ja näytti kuinka hienosti osaa istua ja hyppiä ja heilua sylissä. Terkka käsitellessä totes, että on oikein valmis istumaan, niin suorassa on ja heijasteet toimii ja vatsalihakset hyvät. On kait ne hyvät, kun maatessa ja sitterissä lapaluut ilmassa, pittää kyyköttää ja kurkistella. Syöttötuolia voidaan siis alkaa pikkuhiljaa kokeilemaan. Ja tämä tarkottaa sitä, että Lilialle täytyy hommata Juniorituoli.

Tutustutaan syöttötuoliin

Painoa oli tullu reilu 400g kuukaudessa, 7860g, ja pituutta tasan sentti, 66,6cm. Äkkiä milli lisää pituutta! Ja pää kasvaa niin viivalla kuin vaan voi. Viimeksi oli tullu painoa vaan 500g ja pituutta melkeen kolme senttiä, niin sillon tuli kiinteet puheeksi. Mutta nyt ei puhuttu mistään kiinteistä mitään eli hyvin oli muistissa mun täysimetys. Syömisvälistä kysy ja vastasin 15min-4h, eikä mitään rytmiä eli kait se on oikein(?).

Tunteroinen me taas raatattiin siellä ja aina tullee Liliastaki juteltua. Ihana, kun on terkka jolle voi jutella kunnolla vaikkakin taas vähättelin kaikkee. Kahen viikon päästä sitte Lilian 2v neuvola ja sit taas 2 viikon päästä Peetun, että ihan hyvin nyt neuvoloita.

P.S. Picasa ei ala mua, niin en saa kuviin laitettua blogin nimeä, joten en voi tänne kuvia lisätä. Tässä nyt pari kuvaa kuitenkin ilman kasvoja. Jos joku osaa auttaa, niin apua otan vastaan. Ei anna avata ohjelmaa, tulee joku error :( Ja mäkki koneena.

Loop

Time  23:53

Step 7244

Cals 2199