Oon älyttömän sosiaalinen, rakastan ihmisiä, rakastan puhua ja keskustella. Haluan auttaa ja vaikuttaa. Tykkään olla esillä vaikkakin jännitän. Koulun esitelmät oli ihan kamalia. Haluan nähdä työni jäljen. Haluan, että tekemisilläni on merkitystä.
Oon aina imeny itseeni hurjasti tietoa sieltä ja täältä. Halunnu tietää vähän kaikesta, että pystyn keskustelemaan monien ihmisten kanssa. Toki tämän hetkinen tilanne joskus asiaa hankaloittaa, kun asioita unohtuu. Mulla on paljon ajatuksia ja mielipiteitä. Intoa. Ajatuksien, näkemysten ja mielipiteiden takaa saattaa puuttua asiantuntemusta tai kokemusta, mutta ei ne aina ole ratkaisevia.
Ahdistus sisälläni on vain kasvanut vuosien varrella, kun mihinkään en pysty. Mussa menee suuret potenttiaalit hukkaan, tiedän sen. Mutta mitä voisi olla, mitä voisin tehdä?
Aina vaalien, aikaan ajatus on käynyt mielessä. "Miksen lähe tonne?!" No siksi, ettei sinne nuin vain lähdetä. Kesällä mummi nakkas mulle "Mikset lähe politiikkaan?" Saatoin ehkä nauraa, et aika utopistista. Asia jäi kuitenki mieleen. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Unohdinkin sen jopa. Sitten lääkärini nakkas asiasta "kansanedustajantyö ois sulle hyvä". Vähä sen jälkeen kaveri jako facebookissa videon kuntavaaleista. Jäin mietiskelemään tosissaan.
Rohkenin laittaa kaverille pari kysymystä asiasta, kunhan nyt vähä kyselen. Kysely johti siihen, että nyt sitä oltais menossa kohti kunnallisvaaleja ehdokkaana!
Politiikka on mulle aika tuntematon, pystymettästä tempastaan. Ja tällä hetkellä on erittäin hämmentävää mihin oon hyppäämässä. Mutta tätä innon määrää! Miten voikaan elämä muuttua hetkessä ja saada tarkoituksen? Se mihin tämä johtaa, ei voi tietää. Kokemusta ainakin saan ja saan tutustua mahtaviin ihmisiin. Parastahan olisi saada työ ja päästä vaikuttamaan. Ei tässä ainakaan mitään voi menettää.
Itsensä mainostaminen ja myyminen, ei oo mulle se helpoin. Jonka vuoksi pelotti kertoa myös läheisille tästä. Mutta se ihana tuki ja into, minkä on saanu tärkeiltä ihmisiltä! <3 Ei tää mikkää pölijä idea ollukkaa.
