Treffeillä

Lauantaina Ville ja Lilia lähti käymään Ranuan Eläinpuistossa. Mulla ei napannu ollenkaa lähtee sinne hyttysten syötäväksi. Ja myös lepopäivä houkutteli. Jäätiin siis Peetun kanssa kotia. Mulla tuli päikkäreiden jälkeen kamala ikävä Villeä! Laitoin Mammalle viestiä, että oisko niillä sunnuntaina aikaa ottaa Lilia ja Peetu hoitoon, että voitas olla hetki Villen kans kaksin. Ja niillehän passas.

Villen ja Lilian tullessa kotia illalla, kysyin Villeltä lähtiskö se mun kans huomenna treffeille. Kysy "Mihin?" "Ai miks?"  "No ihan huvikseen, jos välillä saatas olla hetki ihan kaksin."

Aamupäivästä vietiin lapset vaarilaan ja lähettiin kaksin liikenteeseen ilman suunnitelmia. Mun eka toive oli mäkkäri ja sinne suunnattiin. Syötiin romanttisesti autossa hampparit. Sitten suunnattiin kirppikselle. Kirppikset on niin ahtaita, että rattaiden kans yks ahistus siellä kulkee, joten olipa luksusta kävellä ilman kärryjä. Löydettiin Miina ja Manu Hammaslääkärissä -kirja, pannulaput ja Peetulle popin sadelakki.

Mutta mitäs sitte? Päikkärit houkutteli ja ne olis pitänykki ottaa. Mutta enhän mää voi meijä kahen keskistä aikaa käyttää nukkumiseen. Päätettiin kattoa suomalainen leffa, koska lasten nukkuessa niitä ei voi kattoa äänten vuoksi. Suomalaiset leffat on niin raivostuttavia, kun musiikki räjähtää isolle ja puhe aivan äänetöntä ellei huudeta. Vaihtoehtoina oli Likka ja Vares - Sheriffi. Päädyttiin Varekseen ja oli kyllä hyvä. Yhessä vaiheessa kylläkin säpsähdin "äkkiä pienemmälle, ettei lapset säikähä ja herrää!"

Leffan jälkeen tuli jo vähä kiire lasten luokse. Mutta Lilia leikki naapurin pojan kanssa mielissää ja Peetu veteli sikkeitä. Ville ressas koko ajan, että Peetu itkee raivona tissin perrään siellä, mää koitin luottaa "poissa silmistä, poissa mielestä" ajatukseen. Ja niinhän se oli menny. Yhtään ei ollu itkeny ja ruokaaki oli menny ja päikkäreillekki nukahtanu. Jes! Mun tissit oli kyllä kahdesti tyhjennystä vailla.

On se hullua kuinka sitä unohtaa millasta on olla ilman lapsia eikä osaa tehä mittää, kun ois mahdollisuus. On ihanaa olla vaan kaksin eikä tarvi miettiä hermostuuko lapsi, jos käydään vielä siellä tai pitääkö lapsille antaa ruokaa. Haaveilen kyllä viikonlopusta kaksin, sitten joskus…

P.S. Puhelin oli treffeillä mukava vaan siksi, että mamma saa meidät kiinni. Siksi ei oo kuvamateriaalia mistään. Somettomat treffit ;)