tiistai 21. heinäkuuta 2015

Kuivaksi kolmessa päivässä?

Voihan vaipat ja kuivaksi opettelu. Kauhee stressi ja kauheen iso homma. Ja kauheesti siivottavaa ja pyykättävää. Pitäs jo hyvinki olla ilman vaippaa 2,5 vuotiaan ja ois jo kaks vuotiaana ollu hyvä olla.
Itellä oli ajatus, että kaks vuotiaat on ilman vaippoja. Lilia alotti 6kk iässä pottailun ja oli reilun vuoden ikäsenä päivä ja yökuiva, kahdella vaipalla mentiin vuorokausi. Nekin oli kuivia, mutta ei nyt samalla vaipalla vuorokautta voi mennä. Mutta kun jouduttiin alottamaan päiväkoti 1v3kk ikässä, se meni plörinäksi. Päiväkodissa eivät uskoneet, että Lilia käy potalla tai pöntöllä ja sitten Lilia teki lakon niiden suhteen.

Ajattelin, että viime kesänä vaipat jää poissa, mutta sitten kun Peetu synty toukokuussa, niin ei siinä ehtiny miettiä kuivaksi opettelua. En siis jaksanu. Syksyllä päiväkodin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin laitettiin kuivaksi opettelu. Keväällä Lilia olikin tarhassa lähes kuiva. Sillon tällön sattu vahinkoja, mutta vaippoja ei kyllä paljon kulunu. Kotona kuitenkin oli toinen meininki. Jätin päiväkotiin syksyksi vaippoja odottamaan.

Odottelin sitä lämmintä kesää alkavaksi, ettei haittais vaikka housut kastuu. Luin artikkelin kuivaksi opettelusta, jossa kerrottiin, että kolme päivää ratkaisee kaiken. Kun vaipat otetaan pois, ne kans otetaan pois. Kolmeen päivään niitä ei käytetä ja jos lapsi on kypsä, niin siinä ajassa oppii. Etsin artikkelin nyt ja näköjään siinä sallitaan päikkäri ja yövaippa, mutta ihan hyvä että muistin väärin. Siinä myös puhuttiin täysin housuttomuudesta. Tässä linkki artikkeliin. Ite luin sen keväällä ja mieleen jäi vain tuo kolme ratkaisevaa päivää.

Mummu tuli kylään ja toi kahdeksat pikkarit. Samalla hoksasin, että vaippoja on vaan kolme jäljellä. Päätettiin sitten mummun kans ottaa Lilialta vaippa pois ja pöntölle istumaan. Innostus pönttöön oli tullu jokin aika sitten, kun näki kaverin käyvän meillä pöntöllä, niinku isot tytöt. Sitä ennen siihen ei ollu suostuttu. Niin se eka päivä käytiin vähä väliä pöntöllä ja talo oli täynnä pikkareita ympäriinsä. Niitä vaihdeltiin vähä väliä ja mietittii, mitkä olis nyt kivat laittaa. Ilman vahingon vahinkoa.

Päätin, että nyt ne vaipat sitten kans jää pois. Vuorasin sängyn yöksi. Selitin illalla Lilialle, että herättää mut jos alkaa pissattaa ja painotin ja painotin, ettei oo vaippaa ja sänky kastuu. En kauheesti nukkunu sinä yönä. Lilia tietenki tuli vielä viereenki ja mietin, että nyt kastuu meijän sänky. Mutta aamulla herättiin sängyt ja pikkarit kuivana.

Vahinkoja tuli yllättävän vähän. Alkuun ehkä huomion vuoksi ja välillä ei malttanu lähtee ajoissa vessaan. Nyt on oltu 3viikkoa ilman vaippoja ja patjat on pysyny kuivana. Vahinkoja tullu vaan kotona ja yhden kerran puistossa. Vessassa ei turhia käydä vaan kun on hätä, eli aika harvoin. Iltasin saattaa juoda 2,5dl vettä ja silti vessaväli on 21-10 ja sillonkin useasti saa houkutella.

Tarrataulua ei oo näkyny eikä tavaroita kaupasta ostettu. Taputettu ja hurrattu on. Ulos ei lähdetä ennen vessassa käyntiä ja puistossa ei jätskiä syöty ennen vessassa käyntiä. Muuten ei lahjota/houkutella, koska en näe sitä hyväksi enkä tarpeelliseksi. Ja hyvin luonnollisesti ja itsestään homma on menny ilman palkintoja.

Mietin, että olisko tämä onnistunu jo puoli vuotta sitten, kun olisi vaan jätetty oikeesti ne vaipat pois. Nyt oon sitä mieltä, että ne pitää ottaa kerralla pois. Se sekoittaa lasta, kun on vaippa ja ei oo vaippa. Ja ei luoteta lapseen eikä lapsi saa harjoitella. Vahinkoja tulee ja sitten siivotaan. Kuljen varahousut ja pikkarit mukana luultavasti pari vuotta, varmuuden vuoksi. Ne ei paljon kassissa paina. Mutta voi myös olla, ettei Lilia olis ollu aikasemmin kypsä. Vahvasti kyllä epäilen, että olisi ollu. Meijän laiskuutta tainnu olla, kun ei olla vaan edetty hommassa. Se toppapuvun peseminen kun ei vaan houkutellu. Mutta nyttenkään ei ole kuin kerran ulkona housut kastunu.

Vinkkaampa siis! Jos alkaa tuntua, että olis aika päästä vaipoista. Kokeilkaa se kolme päivää ilman vaippoja. Mutta älkää stressatko! Joskus kuitenkin ne on uskallettava jättää pois eikä sitä kannata siirtää ja siirtää ajatuksin
"…aina on vaippa märkä."
"…yövaippa on märkä."
"…ei suostu potalle".

Jokainen lapsi on yksilö ja jokainen oppii omaa tahtia. Turhaa ei kannata stressata, mutta rohkeutta alotukseen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti