Itsevarmuus

Ajattelin ennen itsevarmuuden olevan sitä, että hyväksyy oman ulkomuotonsa ja on siihen tyytyväinen. Itsevarma ihminen näyttää hyvältä. Ja se on totta. Mutta se itsevarmuus ulottuu syvemmällekkin. Varmuus omista teoista ja valinnoista. 

Monessa asiassa mulle on aivan sama, mitä muut miettiiä. Ja oon aina tykänny tehä vähä erilailla kuin muut. Aina kun vaan on voinut erottua muista, niin sen mukaan on menty. Kun muut tytöt maalas linnunpöntön punaisella, minä maalasin sinisellä. Kun muilla tytöillä oli punasen sävysen ulkovaatteet ekalla, mulla oli sini-vihreet. Koulussa mielellään kaikki vähän vaikeemman tai vaativamman kautta. Ja nykyään mahdollisimman pitkälle ite, eikä sitä valmista kaupasta.

Oon kasvanu siihen, että aina joku on sanomassa ja se vahvistaa. Omat teot ja valinnat tulee mietittyä tarkkaan ja harkiten. Toki on paljon ei-niin-tarkkaan-mietittyjä ja ei-niin-fiksuja-ideoitakin. Kun on varma omasta ulkonäöstä, teoista ja valinnoista, ei toisen sanat pääse satuttamaan, yleensä. 

Ihmiset on kovia arvostelemaan ja juoruamaan. Se tuntuu olevan välillä se elämän suola. On hyvä pohtia asioita ja keskustella omista ja toisen valinnoista. Varsinkin, jos kysytään mielipidettä. Mutta asiat voi tehdä monella tapaa. Vaikka itse olisi täysin erimieltä tai toimisi täysin eritavalla, ei ole oikeutta eikä hyvien tapojen mukaista, lytätä toista.  Voi kertoa, miten itse asian hoitaisi tai toimisi, toista kunnioittaen. Tai aina ei tarvitse sanoa mitään, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Vaikka olet itsevarma, niin joskus joku pääsee satuttamaan. Joskus jonkun sanat saa todella pahan mielen, varsinkin jos ne sanomiset on jatkuvaa.  Kommentti sinne ja kommentti tänne. Ohi mennen aina vähän toista lytäten, itseä korottaen. Se on vaarallista, siihen tottuu. Pikku hiljaa voit alkaa uskomaan niitä ja pitämään itseäsi huonompana kuin toiset. Ja omat päätökset, valinnat alkaa tuntua vaikeilta tehdä, koska ei ne kuitenkaan ole oikein.

Hyvä ystäväkin voi toimia monessakin asiassa täysin toisin kuin itse, mutta niitä toisen valintoja kunnioitetaan, sitä on ystävyys. Ellei nyt ole kysymys jostai rikollisesta tai vastaavasta. Ystävää tuetaan valinnoissa ja kunnioitetaan ystävän elämää ilman että sitä arvostellaan. 

Myös itseä täytyy kunnioittaa ja pitää kiinni siitä itsevarmuudesta. Ei saa päästää elämään hallitsemaan semmoisia ihmisiä, jotka saa pahan olon arvostelemalla tekoja ja valintoja, oman elämäsi elämistä. Itsevarmuus saa kolhuja ja välillä se on huonompaa. Välillä se kohoaa, kun saa kehuja. Se täytyy pitää tasapainossa. Itsevarmuus ei ole yhtä kuin ylpeä tai leuhka, todellakaan.

Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! On aika yleinen kommentti, mutta jotakin siitä aina jää sinne välille. Pidemmän päälle sinne on kertyny paljon.

Näissä tunnelmissa on viikonloppua vietetty, kun viime viikolla tuli vaan liikaa mun itsevarmuudelle ja se meinaa hävitä. 

P.S. Kiitos paljon ihanista sanoista, mitä oon saanu ympäriinsä viime postauksen vuoksi. Niiden vuoksi ei ole menty aivan pohja mudissa <3