maanantai 18. huhtikuuta 2016

Aika täydellinen viikonloppu

Oiskohan joskus joulun aikaan alettu puhumaan, että molemmat lapset mennee vaarilaan yökylään. En oikein raski antaa lapsia yökylään. Peetu oli nyt toisen yön erossa meistä molemmista. Kaivattiin kovasti yhteistä aikaa Villen kans. Ville kun on viikot reissussa ja sitten tullee kottiin, niin on yleensä tosi väsyny iltasin. Jos nukuttaa lapset, niin Ville on eka joka nukahtaa. Jos mää nukutan, niin monesti Ville on jo nukahtanu sohvalle ennen kuin ehdin takas tai nukahtaa pian. Ei paljon oltu ehditty jutella kahden kesken useampaan viikkoon. Mutta nyt se korjattiin.

Perjantai aamuna vietiin lapset yhdeksäksi vaarilaan. Ajettiin mäkkäriin terveelliselle aamupalalle. Sanoin Villelle, että kymmeneltä on meno. Alkuun ihmettelin, kun ei kyselly mitään. Mutta mäkkärissä sitten alko ihmettelemään miks Valkean Kauppakeskukseen pitäs mennä just kymmeneltä. Kyseli vaikka mitä ja hienosti selittelin. Hyppäsin rattiin ja ajelin karjasillalle. Parkeeratessa Ville hoksas minkä liikkeen eteen parkkeerasin. Siihen loppu kahvin juonti, kun meinas että alko porisee mahassa.



Olin huijannu Villeltä kuvan Lilian nimi tatskasta aiemmin, että voin näyttää sitä ystävälle. Lähetin siis tatuoijalle, että tiesi minkä tyylisesti Peetun nimi tarkotus tatuoida. Huijasin Villelle, että saatiin aika vasta 12.8., mutta ilmottavat jos tullee peruutusaikoja. Hyvin onnistuin. Ja vihdoin saatiin Peetunki nimi Villelle tatuoitua.




Tatuoinnin jälkeen lähettiin tsekkaan Valkea, meijän uus kauppakeskus. No sehän oli aivan täynnä ihmisiä ja mun pääkipu alko paheneen ja pahenee. Suunnitelmat oli mennä syömään ja vähä kattella kaupungissa. Tuumailtiin tovi ja pääkipu senkun paheni. Päätettiin hakia vähä pitsaa matkalla ja mennä kotia.

Pitseriaan pääsin vielä ok kunnossa, mutta sieltä kotia oli jotaki aivan kamalaa. Meinasin oksentaa aivan kokoajan ja hikiä pukkas ja tuntuu, etten ennää kestä sitä kipua. Mietin kyllä siinä, että on ollu kuukauden kivut kyllä tosi iisejä, kun nyt sai kokea kunnon kivun taas. 

Kotona suoraan vessaan ootteleen oksennanko, ei tullu. Aattelin että pakko syyä, mutta se salaattipitsa valkosipulikastikkeella ei menny alas. Päätin, että kokeilen nyt uudemman kerran lääkettä mitä lääkäri määräs. Nappi naamaan ja unta palloon. Parin tunnin päästä heräsin lähes kivutta. Ja onneksi kello oli vasta vähän yli viisi. Ehdittiin hyvin avata skumppa ja alkaa kattomaan Napapiirin Sankarit 2.



Kyllä siinä ehti illalla alkaa kaipaamaan lapsia. Tuntu niin hiljaselta ja tyhjältä koti. Tuntu ihan hölmöltä mennä nukkumaan vaan ja tietää, että voi vaan nukkua. Mutta olihan se ihana alottaa aamu rennosti. Illalta jäänyttä pitsaa mikroon ja sohvalle syömään pitsaa ja kattomaan ohjelmia. Niinku joskus ennen lapsia aina viikonloppusin.

Lauantaina nukuin vielä päikkäritki ja sitten lähdettiin Vaarilaan. Lapsilla oli menny tosi hyvin ja yökin menny mahtavasti. Iltapäivällä juhlittiin vaarilassa siskon pojan kolme vuotis synttäreitä ja illalla poikettiin vielä ihanan kummitytön luona. 






Sunnuntaina lähdettiin Lilian kanssa Valkeen lastentapahtumaan kattomaan muumeja ja Elsaa Oonan ja Emmin kanssa. Mutta eihän me sitä Elsaa nähty. Liliasta oli onneks jännää ajaa kallioparkkiin pitkää mäkeä ja ajella hissillä. Ruuaksi halus kalakeittoa. Mentiin Rossoon, mutta eihän siellä ennää listalta löytyny keittoja. Lohta, pottumuusia ja tattikastiketta, kelpas hyvin. Vähä on raskas tuommosen joka suuntaan ehtivän neidin kanssa olla liikenteessä. Pitäs vaan enempi käydä, mutta ei oma pää kestä sitä pelkoa että mennee hukkaan tai sattuu jottain. Ja kun itellä on tosi raskas ihmis vilinässä pittää Lilia silmällä eikä kokoajan pysy käsikädessä. Mutta oli meillä kivaa ja Lilia oli aivan tohkeissaan.





Illalla vielä joogaan ja viikonloppu pakettiin. Paljon oli kaikkee, mutta kaikkee sopivasti. Tämä viikko onki hommia täynnä. Huomenna Noshin vaatekutsut. Halusin tutustua heidän aikuistenvaatemallistoon, kun ois kiva itellekki löytää laadukkaita vaatteita. Ja lauantaina on suurkirppis Ouluhallilla. Lastenvaatteet on aika hyvin jo hinnotellu, mutta vielä pitäs omia vähä katella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti