Lasten myötä tullut keskityttyä lastenvaatteisiin ja kun ensin ollut perä jälkeen raskaana ja sitten imettäny, niin ei ole houkutellut edes shoppailla uusia vaatteita. Olen myös kyllästynyt ketjuliikkeiden laatuun. Parin käytön ellei jopa kerran käytön jälkeen nyppyä täynnä.
En ennen välittänyt vaatteiden valmistusmaista tai tavoista. Ajattelin, että mielummin tekevät vaatteita kuin joutuvat prostituutioon tai palkatuiksi kerjäläisiksi. The true cost -dokumentti muutti ajatukseni. Kyllä sillä on väliä, miten ja missä vaatteet valmistetaan ja paljonko työntekijoille maksetaan. Jos esim H&M nostais jokaisen vaatteen hintaa eurolla, ei se tuntuis meillä missään. Mutta jos se raha menis työntekjöille, niin se olis paljon.
 |
| Vaatevallankumous |
Olen nyt etsinyt itselleni mieleisiä vaatteita eri vaatemerkeiltä. Älyttömiä hintoja en haluaisi maksaa, mutta kotimaisuus, eettisyys ja laatu on tärkeitä. Viime syksynä kävin eka kertaa Noshin vaatekutsuilla ja ihastuin heidän naistenvaatteisiin. Sillon ostin vain yhden mekon ja leggarit, kun imetykseen sopiva vaatteita ei oikein ollut. Mekkoa oon käyttäny juhlassa ja arjessa viikottain. Aivan yliveto. Leggarit myös ollu ahkerassa käytössä. Kummassakaan ei näy käytönjälkeä eikä värit ole haalistunu.
 |
| Puhelimen kätköistä löyty vanha kuva, missä mekko päällä. Anoppilassa peiliposetusta |
Odotin kutsujani kovasti, että pääsen rauhassa sovittelemaan ja tutustumaan mallistoon. Kuvastossa vaatteet näyttää ihan kivoilta. Edustajan omassa facebook ryhmässä olevissa sovituskuvissa vaatteet näytti paljon paremmilta. Kovat odotukset siis oli.
Edustajan esitellessä vaatteita hengareissa, ei todellakaan vaatteet päässy oikeuksiin. Esimerkiksi Soma leggareita näyttäessä porukka ei ihastunu, mutta kun kuuli, että samat leggarit on mulla jalassa, niin ilmeet kirkastui. "Wau, näyttääpä hyvältä. Voiko nuo olla samat?!"
Eikun sovittelemaan siis. Vaikka kaikista ei ollu omia kokoja, niin pysty vaatetta sovittamaan ja tuumaileen oisko koko suuntaan tai toiseen hyvä. Edustajan asiantuntemus on valttia. Tilasin yhden mekon, kolme paitaa ja tregginssit. En malta oottaa milloin ne saan. Ja ehkä voisin kokeilla ottaa sovituskuvia teille.
Ihanasti pääsi vieraitakin kutsuille vaikka oli tiistai-iltana. Monta sellaistakin ketä en aikoihin ollut nähny. Oli aivan ihana nähdä. Ja taas mietin, miksi ei oo tullu aikaseksi sopia kyläilyjä. Pari tammikuun pientä vauvaakin oli mukana. Voi, että mää tykkään pittää kutsuja.
Kauheeta kiirettä muka tässä ollu, niin mietin nopeita ja helppoja tarjottavia. Mutta ei mitään tylsää. Haasteeksi otin myös maidottomuuden. Tein mango-mansikkakakun, josta kirjottelen oman postauksen resepteineen. Suolaseksi päädyin piirakan sijasta tekemään mausteisen kanasalaatin kera patongin ja kastikkeiden. Tarjolla oli myös pikkulättyjä, pähkinöitä ja viinirypäleitä.
Kiitos Riikka Mannermaalle Noshilta ja ihanille vieraille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti