Mahtava Keskustanuorten viikonloppu

 

 

 

 

Viime viikonloppuna pääsin osallistumaan eka kertaa Keskustanuorten tapahtumaan, kesäpäiville. Kaiken voisi kiteyttää yhteen sanaan: MAHTAVAA ja sen tulee huomaamaan tästä postauksesta. Jännitti kyllä hurjasti. Tunsin ja tiesin muutaman tyypin, mutta en paljon muuta. Ohjelma oli tiedossa, mutta se miten kaikki toimii ja menee, niin ei hajua. Viimeksi seurakunnan toiminnassa oon ollu vastaavassa tapahtumassa.

 

Ajeltiin Toholammille Oulusta Miriamin kanssa ja matka hurahti hetkessä hyvien keskustelujen siivittämänä. Parasta, kun selvis, että Miriam on kotosin meijän mökkinaapurista ja ollaan koko elämä elelty vieretysten. Tänä kesänä sinne kylään, kun mökille mennään.

 

Sykäräisiin Hirvikosken kursskikeskukseen perille päästyä tuntu, että apua osaanko olla ja miten pitää olla. Mutta heti pääsi porukkaan mukaan ja antoisiin keskusteluihin. Vähä väliä uusia naamoja ja nimiä. Hyvin alko porukka tulemaan tutuksi viikonlopun mittaan. Perjantai-ilta tutusteltiin pelaamalla norsupalloa ja vesi-ilmapallojen parissa kastuen.

 

 

 

 

Lauantain aloitti Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi puheella menneestä viikosta. Seppo Kääriäisen puhe oli inspiroiva ja innostava. Paljon juttuja kirjottelin ylös, mihin palata. Olisin halunnut saada koko puheen nauhalle. Sitten päästin tenttaamaan puoluejohtoa, varapuheenjohtajat Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen pääsivät vastaamaan nuorten kysymyksiin.



 

 

Johonkin väliin piti päikkärit mahduttaa, joten jouduin skippaamaan banderollitalkoot sekä tulevaisuustyöpajan. Sunnuntaina kuvattiin hienot banderollit ja ilmeisiin oli ohjeistus, mutta jokainen päättäkööt itse mitä ilmeet kuvastaa.

 

 

Petri Honkosen johdolla EU puhutti viikonloppuna paljon, yötämyöten. Mitä se tarkoittaa, mihin suuntaan se menee? Mennänkö me vaan mukana vai millon menee yli? Mistä kaikestä EU voi päättää? Mihin lähdetään mukaan, mistä on hyötyä ja onko jostain haittaa? Suomella on Eu:ssa 13 Meppiä (Member of the European Parliament) ja kuten kuvasta näkyy toisilla mailla on vähän enemmän. Eu alkoi tosissaan kiinnostamaan ja jouduin toteamaan, etten tiedä asiasta oikeastaan mitään. Eikun perehtymään siis.

 

 

Ehkä se odotetuin juttu oli Itä vs Länsi pesisottelu. Olin päättänyt etten siihen uskalla osallistua. Mutta kilpailuhenki vei mennessään. Ala-asteella pelattiin paljon kaveri porukolla pesistä, se oli aivan mahtavaa. Mutta sen jälkeen ei monesti oo tullu pelattua vaikka monesti miettiny kuinka mahtavaa olis pelata. Totesin kuitenkin, että ulkopelin jätän väliin. Se pallo olis varmana ollu mun päässä tai jotakin vastaavaa. Pääsin lyömään ja en nyt muista, että osuinkohan edes palloon, mutta pesälle pääsin. Ja kakkosellekkin, wohou! Ja mehän voitettiin. Tais olla mun eka kultamitalli.

 

 

 

 

 

Suuren pelin tuntua oli havaitavissa. Musiikki soi, juontaja juonsi ja hattaraa oli tarjolla. Meno oli mahtava. Oli meillä katsojiakin kylän mopopojista. Osa porukasta ei ollu koskaan pelannu ja osa paljonkin. Paljon pelanneet neuvo ja ohjeisti. Kaikki tsemppas, jokainen kehtas taidoillaan pelata. Ja voittohan se tärkein tietenkin oli ;) eiku!

 

 

Sunnuntaina saatiin vielä kuulla Mika Lintilän ajatuksia taloudesta sekä kuultiin innostava esitys maakuntavaaleista. Viikonloppu oli aivan mahtava. Jokaisen pitäisi päästä kokemaan tämä. Tämä meininki, fiilis ja yhteistyö. Jos yhtään politiikka tai järjestötoiminta kiinnostaa, niin lähtekää mukaan!

 

Viikonloppuun kuului paljon uusia ihmisiä, mahtava yhteishenki, hyvää ruokaa, hyviä keskusteluja, uuden oppimista, innostavia juttuja, kiinnostuksen heräämistä, talviturkin heitto, makkaraa, hattaraa, pesistä, yhteispeliä, pianon soittoa ja yhteislaulua ja paljon muuta.

 

 

 

Suuri kiitos mukana olleille ja järjestäjille. Upeat kuvat Ilona Suurosen ottamia ja heikkolaatuiset mun puhelin otoksia.

 

P.S. Tarkoituksella kirjoittelin tämän näin viiveellä. Nytkin teksti täyttyy sanasta mahtavaa. Sunnuntaina kirjoitettu olisi ollu pelkkää superlatiivia.