Viisaudenhampaan leikkaus pelkopotilaalta

Olin tännää viisaudenhampaan poistossa ja esilääkkeen saatua kirjottelin vähän postausta. Annan olla sen siinä muodossa kuin oon kirjottanu.

"Esilääkitys vartti sit otettu ja pelko ei hellitä. Miten voikin pelätä hampaan poistoa näin paljon. Pelottaa ettei tuo rauhoittava tehoa ja kohta sattuu. Saattajaa ei oo ja pitäs pysyä tolkuissa. Vastaanoton valvovan silmän alla istun pyörivällä toimisto tuolilla. Kiva kuunnella täällä nuitaporaamis ym ääniä ja kuinka opettajat neuvoo oppilaita 😁 huh huh!

Liliaa ponnistaessa mietin olisinko mielummin hammaslääkissä ja en osannu päättää kumpi on pahempaa. Synnytyksestä jäi pelko ja sitä hoidettiin. Myös tätä pelkoa hoidetaan. Toinen synnytys meni paremmin vaikka kivut oli jotakin jäätävää. Viikko sitten poistettiin hammaskiveä ilokaasun avulla ja seki oli kamalaa. Nyt mietin että mielummin synnyttäsin kun olisin tässä. Vaikka kuinka Peetua synnyttäessä lohduttauduin, ettei sitä tarvi ennää ikinä tehä. Siitä sentään sai palkinnon. Nyt poistetaan viisuri jonka olemassa olosta ei oo ollu mitään haittaa.

Joko vähän heittäis päässä... Aika normi olo, ehkä.

Kohta puoli tuntia lääkkeestä ja nyt tuntuu että silmät vois laittaa kiinni. Mun selän takana on sermi ja siinä heti tutkimus huone, ylhäältä auki. Kuulen kaiken, kiva kuunnella esitietolomake kyselyä.. Täällä ei hirveetä yksityisyyttä oo. Iso tila täynnä pieniä koppeja, jotka ylhäältä auki. On siis opetus hammashoitola. Mun aika kuitenkaan ei oo mikään oppilastyö, jestas!

Hyviä kokemuksia kyllä täältä, kerran opiskelijan tutkimuksessa käyneenä leukojen vuoksi ja sitten opettaja tarkisti. Tämän hammaslääkäriopettajan ansioista pääsin aivovammapolille ja sain oikean diagnoosin. Oli ehkä ensimmäinen joka usko mun kivun kunnolla ja tajus ettei voi olla migreeniä tai leukoista johtuvaa pelkästään.

10:10 candy crushia pelaaminen onnistuu hyvin, mutta silmät meinaa jämähtää paikoilleen.

Pako kauhu alkaa iskee ja kurkkua ahistaa! Vähä ehkä nukuttaa 10:18. Pääkipu voimistuu.

10:26 ja vähä outo olo, saa nähä miten käy kun nousen ylös. Kohta olis aika ja tuntuu etten kestä, paniikki!!! Jos vaan nukkusin..

Nyt alkaa olemanaa aika huteraa. Huh huh!

11:20 oli operaatio ohi. Nyt autossa menossa kotia. Taluttaa piti autoon. Suu turrana, kieli turrana ja huulia ei oo. 

Aika kivutonta oli, mutta todella kova äänistä! Saapa nähä alkaako kivut kun puudutus laskee ja rauhottavan lääke loppuu. Päässä kyllä heittää ja tää päivä pitäs olla lepo ja jäätelö päivä.

Aiva pelko on älytön, mutta hienosti selvisin. Ilman keskeytyksiä ja hyvin antovat pitää suuta välissä kiinni.

Jos teitä pelottaa hammaslääkärissä käynti pyytäkää ilokaasu ja esilääkkeellä isompiin juttuihin. Ja ikinet voi esi puuduttaa ja sit vasta syvemmälle puudutetta. Näin niistä selvitään! :)

Tässä matkalla tätä kirjotan, kun vielä muistan. Hammas laitettiin moneen palasiin eikä sitä revitty ollenkaa. Äänet ja sellanen rouske tuntumus oli, mutta ei ne satu.

Tuntu tuntuu aivan turhalta tuo pelko, kun näin hyvin ja lähes kivutta meni. Tämmöisillä operaatioilla sitä pelkoa hoidetaan 😊

Vähä alkaa tuntuu nyt, että jos menis nukkumaan. Pakata ja muuttaa en nyt saa.."

Mahtavaa, että oon jaksanu kirjottaa, koska en muista kirjoittaneeni nuita ollenkaa. Paluu matkasta ei mitään muistikuvia kuin että nopiasti. Kipu oli päivällä herätessä aivan kamala. Kun sain uusiksi nukuttua ja heräsin, niin vähä parempi. Ei sais puhua. Heti kun suuta aukoo, niin kipu pahenee. Että kyllä tämä jälki kipu on pahempaan kuin itte operaatio.

Suuret kiitokset Aapistien erikoishammashoidolle ja Mikko Moilaselle! Ei kyllä mitään muistikuvaa miltä hammaslääkäri näytti ja montako muuta mua hoiti.

Ekan kuvan otin just ennen kuin operaatio alko ja mietin, että näytän ihan tavalliselta. Eli aika sekasin oon ollu. Toisen kuvan ottamista en edes muista. 

Puhelinpostaus 😊