Ollaan oltu nyt kaks vuotta naimisissa! Hullua, kuinka aika menee nopiaa. Mulla on ollu kaks vuotta maailman ihanin mies ja ite oon ollu toivottavasti edes melkein yhtä ihana vaimo. Edelleen sitä rakastuu joka päivä lisää ja päivänkin ero kasvattaa ikävää, saati viikko!
Olin aina unelmoinut häistä ja jotenki ne häät oli ainoa mun haave ja asia minkä haluan elämässä toteutuvan. Oli paljon suunnitelmia, mitä kaikkee haluan. Talvihäät oli ihan ehdottomat. Onneksi Villeki tykkäs ideasta. Helmikuu oli mun hääkuukausi, mutta Lilia yllättiki meijät tulollaan joten siirrettiin kuukaudella ettei liian pian Lilian syntymän jälkeen oo.
Vieraslista ei ollu mikään iisihomma. Talvella isoja hääpaikkoja ei oo, joten otettiin isoin mikä löydettiin ja kelpas mulle ja sen mukaan alettiin sitten karsimaan. Ystävä vinkkas hyvän keinon "kutsutte ne kelle voitte mennä kyllään tuosta noin vaan" ja se oli hyvä ja toimiva. Kaikkia sukulaisia ei kutsuttu järjestyksessä vaan siksi, että on iskän tai äitin serkku, jos ei edes tunnistettais törmätessä. Kutsuttiin ihmisiä ketkä haluttiin meidän häihin, oli sitten serkku, täti, naapuri tai äitin kaveri. Mutta karsimalla sai karsia, että mahuttiin.
Äääh mun piti tehä tästä nopiaa postaus ja nyt tää alkaa pursuileen. Mua harmittaa kun en saa tähän kaikkia kuvia mitä haluaisin vaan kuvat on otettu mun facesta. Ehkä mää kirjottelen joku päivä pitemmästi ja laitan sitte enempi kuviakin.
Tässä muutama kuva meidän päivästä! Ilman kuvia en muistais paljoa, koska olin pienoisessa paniikkikohtauksessa ja jouduin käymään ambulanssilla päivystyksessä hakemassa vähä helppiä. Suosittelen jännittämään etukäteen ja käsittelemään pettymykset, ettei kaikki purkaudu tärkeänä päivänä ja kroppa petä. Jännitin siis alitajuisesti ja muutamat pettymykset, mm. hääkakku hajos kun haettiin se enkä pystyny käyttää korkkareita, ohitin liian helposti.
Panosta hääkuvaukseen! Meillä kuvauksesta vastas Valokuvaus Marko ja Katri.
Häämeikki tehtiin Make up Storessa ja kampaus Merlessä.
Meikin ja kampauksen jälkeen pukeuduin Vaarilassa. Lilia pieni morsiusneito lähes 5kk.
Oulujoen kirkon morsiushuoneessa aivan paniikissa
Ja nyt tuli itku! Mulle oli tosi tärkeetä, että iskä saattaa mut. Muuta en voinu ajatellakaan.
Jännitin tätä pusua eniten koko häissä. Oon ihan pienenä jo miettiny, etten voi mennä naimisiin koska en pysty pussaamaan siellä alttarilla. Harjoituksissa kysyin papiltamme Vähikseltä (Juha Vähäkangas) onko pakko, kun en mää muista milloin ja ei antanu jättää pusua pois. Kuten kuvasta näkee, hyökkään äkkiä pussaamaan, kun hoksaan että nyt.
Veljeni Juuso toimi meijän kuskina. Haaveilin hevoskyydistä. Matka kirkolta hääpaikalle oli liian pitkä hevoskyydille. Sitten mietittiin, että Juuso vie meidät jonnekki ja sieltä mennään hevoskyydillä hääpaikalle, kun vieraat on päässy sinne eka. Mutta talvi ja mahdollisuus kovaan pakkaseen, vajaa 200 vierasta ulkona odottamassa, niin ei se onnistunut. Seuraava toive oli valkoinen mersu isolla tähdellä, nooo saatiin me se mersu kuitenki ja hyvä kuski! Tuo rekkari harmittaa, Juuso sano hääpäivänä, että siihen olis voinu teettää oikeen rekkarin omilla merkeillä. Muistakaa te muut se! Ei siis siinä paperisia vaan ihan oikee on kuulema mahdollista.
Tämä suunniteltiin tarkasti valokuvaajien kanssa. Halusin että vieraat näkyis jossain kuvassa kunnolla ja halusin tämmöisen pusukuvan. Tosi loogista kun sitä alttaripusua jännitin.
Riisiä kun ei saanu heittää ja isoja sädetikkuja ei löydetty, niin mentiin saippuakuplilla ja kivasti näkyy kuvissa.
Rakas ystäväni Sonja oli kaasoni ja piti myös huolta Liliasta. Hoiti Liliaa myös hääyömme.
Hääkakku joka hajos viimeisessä mutkassa. Ottakaa kakku aina paikalle tuotuna! Alin kerros puuttuu ja vähä halkeilee. Kakun päälle piti tulla vanhempieni hääkakun koriste, mutta yllättäin äiti oli laittanut sen liian hyvään talteen eikä sitä löytynyt.
Minä polkasin, ihan varmasti!
Hääpaikka oli lääkiksenkiltatalo Valhalla Nallikarissa. Piti laittaa myös seisomapöytiä, että mahduttiin. Tanssilattialta siirrettiin pöydät illalla pois. Seinällä olevat taulut tapetointiin piiloon ja kattoon tehtiin kelopuista, joita kesällä ison mahani kanssa rämmittiin milloin mistäkin, valokoristeita. Kukkia en halunnu kuin pöytien päässä olevat tulppaanit. Tuikkuja ja lasitimantteja oli pöydän keskellä olevan tapettikaitaleen päällä.
Iskän puhe sai kyyneleet valumaan. Tässä kohtaa tajusin unelman oikeesti toteutuneen ja samalla huomasin katselevani tilannetta ulkoapäin ja kroppa alko pettää.
Morsiuskimppuni oli juuri sellainen kuin olin selittäny. Loistavaa työtä, palvelua ja laatua saatiin Haukiputaan kukka ja Hautauspalvelut -liikkeestä. Suosittelen! Saatiin kaikki kukat(morsiuskimppu, heittokimppu, joka unohtu kirkkoon, vieheet x5, rannekukat x4, tarjoilupöytien ja ruokapöytien) siihen hintaan mitä monissa paikoissa pelkkä morsiuskimppu maksaa.
Äiti oli järkännyt meille yllätykseksi taikurin, joka teki lähitaikoja vieraille sekä tietenki meille sekä pari isompaa kaikille. Taikuri Henri Kemppainen oli aivan huikee! Ei mitään pikku silmänkääntötemppuja.
Halusin ottaa ystävieni kanssa kuvan. Kuvaan halus myös serkkupojat ja iskähän menee myös ystävästä.
Meijän perhe. Essi oli toinen kaasoni ja viimesillään odottaa Eepiä.
Jännittävää ja hauskaa, olo taikurin show!
Lauran sylissä peltorit korvilla oli Lilialla hyvä nukkua.
Myös Lilian kummitäti "melkeinkuinsisko" Sanna pääsi viihdyttämään meitä Henkan kanssa. Show oli uskomaton!
Musiikista vastasi Anne-Mari Ranta laulaen kosketinsoittajansa kanssa. Hän lauloi myös kirkossa meille. Hää valssi tanssittiin yöllä, kun olin tullu takasin päivystyksestä. Morsiamen ryöstö tapahtui siis ambulanssilla ja parisen tuntia olin vissiin poissa.
Ilotulitus oli yks minkä halusin välttämättä ja ilotulituksen paukkuessa makasin pitkällään pukuhuoneessa Villen ja parin ystäväni kanssa odottaen ambulanssia. Pauke kuultiin ja ihana Selja kuvaa meille ilotulituksen. Kova hurraaminen kuului myös ja kuulema oli parempi kuin Oulun kaupungin tulituksen koskaan.
Valokuvat siis Valokuvaus Marko ja Katri. Suosittelen heitä lämpimästi. Kävivät meillä lauantaina kuvaamassa lapsia ja Lilian kuvasivat 10kk iässä. www.markojakatri.fi
P.s. iPad postaus bloggerin appsilla, joten kuvat saattaa olla miten saattaa olla miten sattuu. Kuvat on meidän, joten ethän kopioi niitä ilman lupaamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti